Taas vierähti aikaa ennenkun tänne jaksoin tulla mitään tekemään saatikka sitten kirjoittamaan! Jotenkin tuntuu että tuo aika menee nykyään kauhean nopeasti, vaikka ei mitään ihmeellistä tapahdukaan.

Tänään taas rupesi tuntumaan siltä että pitää päästä purkauun edes johonkin päin, tuntuu että koko maailta kaatuu taas päälle. Lapsettomuus rintamalla on taphatunut kevään jälkeen niin, että Tampereen väestöliitto lopetti ,missä olimme olleet tukimuksissa ja hoidoissa, niin sitten tuossa kesän ja syksyn mietin että mitä vaihtoehtoja meillä nyt sitten on? No eihän niitä oikeastaan ole kuin pari joko yleinen tai yksityisiä pari Tampereella. Joten kävimme sitten tuossa syksyllä Avalla. Hieman lisää tutkimuksia ja mietintää. toisaalta jo rupes siellä potuttaa lääkärin asenne kun olen kuulemma melkein liian vanha ja ehdottomasti painoa pitäisi olla huomattavasti vähemmän. En tiä tuliko tämä asenne hänelle siitä kun emme heti suoralta kädeltä juuri heti sitten suostuneetkaan hänen ehdotukseen Ivf:stä, vaan halusimme kuitenkin vielä harkita tilannetta. Harkiintaan johti lähinnä se että minä pelkään aivan älyttömästi neuloja ja toisaalta ajankohta olisi lapselle toisaalta juuri niin väärä kuin vaan voisi olla. Minun pitäsi valmistua joulua koulustani ja toisaalta haluaisin sen kyllä nyt kuitnekin suorittaa ensin ettei sitten jää sellaista tyhmää paria kuukautta tekemättä ja se sitten vauvan takia venyisi älyttömän pitkälle, koska tiedän etten sitten malta lähteä kouluun/harjoitteluun kun ja jos vauva olisi käsivarsillani. Joten olemme nyt sitten vaan oleet ja pähkäileet asiaa. No sain kyllä lääkäriltä Kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkeet kun arvoni siinä oli melkein vajaatoiminnassa, joka myös saattaa aiheuttaa lapsettomuutta.

No tietysti taas sitten jossain alitajunnassani tein sitten niin, että rupesin ajattelemaan asiaan. Nyt kun on lääkitys niin tietysti tulen raskaaksi =) Asiahan ei ole niin yksinkertainen että simsalapim ja kaikki on hyvin.

Tottakait tein itelleni sitten taas kaikki oireet, oli lämmännousia, pahoinvointia ja mahassa tuntui oudolta, palelin ja välillä oli kuuma hieman flunssainen olo :) Ja kaiken huipuksi menkat oli tietysti sitten melkein viikon myössä, testiä en uskaltanut tehdä kun en halunnut hosua ja tietysti sitten kun olin päättänyt tänä aamuna tehdä sen niin eikö aamulla seison vessassa testi kädessä niin menkat alkaa. En siis tehnyt testiä.

Olo on ollut todella paskamainen koko helkkarin päivän maha on ollut todella kipee ja mieli maassa aivan totaallisesti, toisaalta ei sitten kuitnkaan meinaa oikein särkylääkettäkään ottaa, jos vaikka kuitenkin. Töissäkin kaikki mennyt ihan perseelleen. Kait sekin johtui ainoastaan omasta olostani kun yrittää olla niin, ettei tässä ole mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Kaikki sitten purkautui kun pääsin kotio lähteen, ensiksi kävin kaupassa ja ostin suklaalevyn ja söin sen siltä istumalta ja loppumatkan sitten porasin kun ajelin kotio.

Päässäni pyörii kaikkea mahdollista omasta huonoudestani, minä en saa lapsia mutta sitten kaikenmaailman hihhulit kyllä niitä saa ihan tosta vaan. Arg!

Sitten mua ärsytää typerät ihmiset ,jotka kyselee onko teillä jo lapsia, sit totee,t ettei ole niin tämä sanoo, että sinä olet itserakas haluat elää vaan itsellesi kun et ole jo tehnyt. Mikä helkkarin itserakas minä olen tekisin viakka kymmenen jos niitä vaan hitto vieköön tulis mutta ei näy eikä kuulu Ei!

 

Toisaalta tää kaikki on huvittavaakin kun aattelee kuinka pystyy itelleen tekeen kaikki oireet ja kuvitteleen kaikkea.